Jos vanhoja ihmisiä ei olisi, ei olisi järjestöjen tuottamia palveluja, ei olisi heitä hoitavia työntekijöitä, eikä hallitusta järjestöjen suuntaa luotsaamassa. Jos vanhoja ihmisiä ei olisi, ei Suomessa olisi toimivaa hyvinvointia, ei kunnallisia palveluja, ei yksityisiä, eikä hallituksia suuntaa päättämässä. Vanhat ihmiset ovat liikkeelle paneva voima. Tampereen Tesomalla sijaitseva Vallin jäsenyhdistys Kotipirtti ry vietti 15-vuotisjuhliaan Käräjätörmällä tänään

Sote-uudistuksen linjausten mukaan sosiaali-ja terveyspalveluja voivat jatkossa tuottaa julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori. Kuinka paljon kolmas sektori sitten tuottaa palveluja – tästä antaa osviittaa SOSTEn uunituore selvitys. Järjestöomisteisten yritysten volyymeja ei ole aiemmin selvitetty. Etenkin hoiva-alalla yrityskauppa käy vilkkaana. Järjestöjen haasteena on tehdä näkyvämmäksi omaa kestävältä arvopohjalta lähtevää palvelutoimintaansa. Suomessa on kaikkiaan n. 10 000

Mitä kaikkea ehtiikään tulla ensimmäisen työkokeilupäivän aikana vastaan? Mitä vanhustyöhön ensi kertaa tulevan kannattaa huomioida? Vanhustyön Trainee vastaa näihin kysymyksiin konkreettisesti omalla videosarjallaan. Viiden videon sarja kertoo nuoren Ramin työkokeilupäivästä vanhusten palvelutalossa. Päivän aikana Ramille sattuu ja tapahtuu, ja hän oppii muun muassa kännykän käytöstä ja vaitiolovelvollisuudesta työpaikalla. Minuutin mittaisista videoista koostuva sarja on toteutettu

Vanhenevan väestö on kuin nuoriso: suuri osa on virkeitä ja terveitä ja kahdeksankymppiset harrastavat monenlaisia asioita. Pieni osa voi kuitenkin huonosti ja usein he voivat todella huonosti. Näin sanoo Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija, psykoterapeutti Outi Ståhlberg. Niin nuorilla kuin vanhoilla ihmisillä mielenterveyttä kuormittaa eniten yksinäisyys. Ikäihmisten sopeutumisvalmennuskursseilla moni ylittää itsensä.  Mielenterveyden Keskusliiton vertaistukipuhelimeen tulee paljon soittoja

Espoossa ja Oulussa on lähdetty kehittämään toimintatapoja opiskelijoiden asumiseen vanhusten palvelutaloissa. Asumisen ohella opiskelijat osallistuvat palvelutalon asukkaiden elämään.  Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen ja oululaisen Caritaksen asumisyksiköihin ovat kesän aikana voineet hakea asumaan opiskelijat, jotka haluavat jakaa oman harrastuksensa tai kiinnostuksen kohteensa vanhusten kanssa tai toimia vapaaehtoisina palvelutaloissa. Sekä Espoossa että Oulussa haetaan uutta toimintatapaa, jossa opiskelija saa käypää hintaa edullisemman

Vanhus-ja lähimmäispalvelun liitto ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteuttivat keväällä 2016 verkkokyselyn, joka oli suunnattu yli 65-vuotiaille ikäihmisille ja 16-29 -vuotiaille nuorille. Kyselyyn vastasi 123 ikäihmistä ja 73 nuorta.  Sekä vanhat että nuoret olivat sitä mieltä, että vastakkaisella ikäluokalla on liian vähän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Nuoret vastasivat myös, ettei vanhoja heidän mielestään arvosteta riittävästi yhteiskunnassa. Vanhuksista noin

Vanhusten arkea ja osallisuutta tukemaan kehitetään Vallissa jatkuvasti uusia käyttökelpoisia ja erilaisissa ympäristöissä sovellettavia toimintamalleja. Kehittämisprojektien tuotokset on koottu sivustolle, josta voit käydä poimimassa omaan toimintaasi sopivimmat. Vallissa on viime vuosikymmenien aikana toiminut seuraavia kehittämishankkeita: Ydin resurssikeskus –Ikääntyneiden kotona asumista tukeva projekti (2005-2010 Ray) Osaajaksi työelämästä –vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti (2009-2012 Ray) Etsivä työtä tarjolla työelämään -työllistämisprojekti (2004-2007

Vallin Ikäteknologiakeskus ja Nuorisosäätiö Porin SuomiAreenassa 11.-15.7.2016 Voisiko nuori asua vanhan kanssa? Voisiko nuorilla ja vanhoilla olla yhteisiä kommuuneita? Entä jos mummon omakotitalon pihalle voisi rakentaa konttikodin opiskelijalle? Kuka opettaisi vaarin skypettämään tai ottaisi mummon mukaan Minecraftiin? Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskus ja Nuorisosäätiö haastavat heinäkuussa Porin SuomiAreenalla pohtimaan hyvää asumista ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kansainvälistä ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista päivää vietettiin 15.6. aurinkoisessa Mikkelissä Kätketyt äänet-kampanjapäivän merkeissä. Päivän teemana oli ”Turvassa kotona?”. Aiheen äärelle kokoontui laaja verkosto julkisten palvelujen ja järjestömaailman vaikuttajia.   Aamupäivällä järjestettiin kauppakeskus Stellassa avoin yleisötapahtuma, jossa asiantuntijoiden puheenvuorojen ja haastattelujen lisäksi nähtiin musiikki- ja tanssiesityksiä.  Tilaisuuden avasi Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen, jonka jälkeen Itä-Suomen aluehallintoviraston

iesitkö, minkä verran maailmassa on henkilöitä, jotka hyötyisivät apuvälineistä? Entä onko Suomi ainoa hankkeiden ja projektien luvattu maa? Jos kirja olisi meille uusi käyttöliittymä, millaisia haasteita meillä olisi? Oletko kuullut, että pian meillä ei ole kansallista toimintaa apuvälinealalla? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Euroopan alueen apuvälinealan organisaation (AAATE, www.aaate.net ) workshop teemalla ”Apuvälineet ja muu teknologia

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Miina Sillanpään Seura järjestivät Järjestöt ja hyvä elämä -juhlaseminaarin 7. kesäkuuta 2016. Tilaisuudessa todettiin, että tulevaisuudessa kansalaisjärjestöt tulevat olemaan yhä tärkeämpi yhteistyökumppani hallinnolle.Seminaari liittyi KANE:n toimikauden (2012-2016) päättymiseen sekä Miina Sillanpään syntymän juhlavuoteen. Siitä tuli kuluneeksi 150 vuotta 4.6.2016. Miina Sillanpää oli merkittävä yhteiskuntapoliitikko, ensimmäinen naisministeri ja aikansa suuri kansalaisvaikuttaja, jonka

Kevään Vanhustyön Trainee -ryhmä teki tutustumiskiertueen MEREO Vanhusten palvelutaloyhdistykseen huhtikuussa. Kuukauden aikana ryhmä kiersi ohjaajan kera niin Kampin, Lauttasaaren, Myyrmäen, Martinlaakson kuin Matinkylänkin toimipisteet. Kierroksen aikana nuoret pääsivät tutustumaan ja toimimaan vanhusten kanssa, ja heille piirtyi positiivinen kuva MEREOsta vanhuspalveluiden työnantajana.  MEREO on syntynyt ja kehittynyt yleishyödyllisen  yhdistystoiminnan pohjalta palvelemaan pääkaupunkiseudun ikääntyvien asukkaiden tarpeita. MEREOn tavoitteena