Joensuulaisessa vanhusten vuokrakerrostalossa toteutettu peruskorjaus on osoittanut jo pian arvonsa asukkaiden arjessa. Talo tarjoaa kodin ja viihtyisät yhteiset tilat hyvän elämän puitteiksi. Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Aino Rahunen kertoo kirjoituksessaan lisää onnistuneen peruskorjauksen tavoitteista ja periaatteista sekä asukastoimikunnan toiminnasta. Toteutimme Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry:ssä laajan peruskorjauksen Joensuun keskustassa sijaitsevaan vuokrakerrostaloomme.  Kohde oli

Tampereen kongressikeskus Puistotorni kokosi 7.10.2105 salin täyteen (200) mielen hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneita alueen vanhustyön ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Ikääntyvän mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi. Erilaisia menetelmiä ovat olleet kehittämässä niin vapaaehtoiset kuin ikääntyneet itse.  Ikääntyneen ääntä kuullaan kehittämistyössä. Mielellään hankekokoonpano (Mielenterveysseuran Mirakle -, Eläkkeensaajien keskusliiton Elinvoimaa – ja Eläkeliiton TunneMieli -hankkeet sekä Vallin Etsivä

Ikäihmisten tai vanhojen ihmisten kaltoinkohtelusta on yhä vaikea puhua. Vallin jäsenjärjestö Turvallisen vanhuuden puolesta eli tuttavallisemmin Suvanto ry on jo pitkään pitänyt aihetta esillä. Järjestöllä on moniammatillinen yhteistyöhanke Juuri, jolla aihetta juurrutetaan Oulun seudulla. Oulun Seudun Mäntykoti tekee vanhustyötä ja Oulun Ensi- ja Turvakoti ehkäisee perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Nämä kaksi tahoa ja ammattikuntaa ovat päässeet hienosti vuoropuheluun ja löytäneet toinen toisensa. Vanhustyössä väestön

Sotaa ja uhkia pakenevat tuhannet lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat apuamme. Tukea on annettava kaikin mahdollisin keinoin. Maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden joukossa on myös vanhoja ihmisiä. Hekin tarvitsevat sekä aineellista että henkistä tukea. Vanhus- ja länimmäispalvelujen liitto esittääkin jäsenjärjestöilleen haasteen tukea jo Suomessa olevia ja erityisesti maahan tulevia vanhuksia ja heidän perheitään. Järjestöt voivat kukin omalla tavallaan

Suomi paransi hieman sijoitustaan viime vuodesta HelpAge International -järjestön kansainvälisessä vanhusten hyvinvointia mittaavassa indeksissä. Indeksi julkaistiin tänään keskiviikkona. Global AgeWatch Index (www.globalagewatch.org)  kuvaa vanhojen ihmisten sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia 96 maassa. Hyvinvointia arvioidaan neljällä eri osa-alueella: toimeentulo, terveys, elinympäristön ikäystävällisyys sekä toimintakyky.Suomi sijoittui tänä vuonna indeksissä 14. sijalle. Kahtena aiempana vuonna maa on ollut listalla

Vanhusneuvostot tekevät työtä vanhusten hyvän elämän edistämisessä Valtaa Vanhuus -järjestöverkosto on koonnut vinkkivihkon tueksi ja ideoinnin lähteeksi kuntien vanhusneuvostojen toimintaan. Tavoitteena on, että vanhojen ihmisten omia voimavaroja käytettäisiin kunnissa nykyistä aktiivisemmin heidän hyvinvointinsa parantamiseen. Vanhusneuvostot ovat kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Uusi vanhuspalvelulaki vahvisti kuntien vanhusneuvostojen asemaa ja teki niistä ensimmäistä kertaa

ansalaisten sähköiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monipuolistuvat lähivuosina. Tulevaisuudessa asiakas tuottaa yhä enemmän itse tietoa omasta terveydestään. Kunnat ja palveluntuottajat pystyvät sisällyttämään mm. Omahoitopolut -palvelun osaksi omaa sähköistä asiointiaan. Myöhemmin syksyllä valmistuu Palveluvaaka, jossa kansalaiset voivat etsiä, verrata sekä arvioida Sote –palveluita. Digitaalisena palveluna joillekin on jo tuttu Omakanta-palvelu, jossa kansalaiset voivat nähdä terveydenhuollossa kirjatut, Kansalliseen

Vallin Vanhustyön Trainee -ohjelma nuorille hankkeen vuoden viimeinen ryhmä aloittaa tänään 26.8. Uudenmaan ELY -keskuksen rahoittamassa hankkeessa on vuosien 2013–2015 aikana ollut lähes 60 nuorta. Hankkeen ohjauksessa he ovat saaneet testata omaa soveltuvuuttaan hoiva-alalle, kokeilla vanhustyötä käytännössä ja suunnitella ammatillisia jatkopolkuja hankkeen suunnittelijan tuella. Joskus jatkopolku voi viedä lääketieteelliseen. Elokuisena iltapäivänä Valliin harppovalla Zakariella, 22,

Vallin opintomatkalla Tukholmaan saatiin tutustua Västeråsin kaupungin vanhustyöhön. Kaupunki on panostanut huomattavasti teknologiaan, ja sitä hyödynnetään paljon myös vanhusten hoidossa.Projektipäällikkö Maria Gill esitteli vallilaisille maaliskuussa 2015 mielenkiintoisimpia tekno-logisia keksintöjä, joita käytetään hyödyksi vanhustyössä. Västeråsissa hyödynnetään sähköistä kotipalvelua niin yksityisellä, kuin julkisellakin sektorilla. Sähköisessä koti-palvelussa vanhuksista huolehditaan esimerkiksi video-puheluiden avulla. Niiden avulla hoitaja ja läheiset pystyvät

Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin. Omaishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat tekevät suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Omaishoidon säilyminen edellyttää kunnilta selkeää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

ahden vanhusten asuntosäätiö on vuonna 1964 perustettu ikäihmisten ja erityisryhmien asuntojen ja palveluiden tarjoaja. Säätiöllä on 1191 asuntoa, joista valtaosa sijaitsee Lahden kaupunki-keskustan läheisyydessä. Säätiö tarjoaa asumista ikääntyneille seniori- ja palvelutaloissa. Asumista tarjotaan myös muille erityisryhmille. Säätiön vuokralaisina on omien asukkaiden lisäksi useita palveluiden tuottajia, jotka tarjoavat palveluita mm. mielenterveyskuntoutujille, vammaisille sekä asunnottomille.     

Konferenssi oli kolmas Norsk Telemedicinekonsultin järjestämä tämän alan konferenssi. Nyt mukaan oli kutsuttu puhujia ja osallistujia muistakin pohjoismaista. Norjalaisten lisäksi paikalla oli pari puhujaa kustakin muusta pohjoismaasta, osallistujia oli vähän yli 300. He olivat pääosin norjalaisia kunnallisen sektorin toimijoita, mukana kuitenkin myös yksityisiä palveluntuottajia. Suomesta osallistujia oli puhujien lisäksi yksi, Ruotsista ja Tanskasta noin kymmenen.